Synnytyskokemus Brysselissä

Karoliina teki positiivisen raskaustestin pari päivää sen jälkeen, kun oli saapunut opiskelukaupunkiinsa Brysseliin suorittamaan toista maisterivuotta. Raskausaikana Karoliina valmistautui aktiivisesti muun muassa raskausjoogassa. Hän oli osittain myös suomalaisen neuvolajärjestelmän asiakkaana, mutta suurin osa raskausseurannasta tehtiin Brysselissä. Synnytys käynnistyi yöaikaan pikkuhiljaa ensin limatulpalla ja kevyillä supistuksilla, ja seuraavana päivänä kunnolla supistuksilla. Puolen yön aikaan supistukset alkoivat olla niin napakoita, että Karoliina lähti uberilla puolisonsa kanssa synnytyssairaalaan. Toiveensa mukaisesti Karoliina pääsi kodinomaiselle luomusynnytysosastolle, jonka synnytyssaleissa ei ollut esimerkiksi monitoreita. Karoliina pääsi ammeeseen, jossa synnytys etenikin jouhevasti. 7-8 sentin kohdalla hänelle tuli kova ponnistamisen tarve, jota hän joutui estämään läähättämällä. Noin yhdeksässä sentissä avautuminen otti tauon, kun kohdunkaulan kieleke oli vauvan pään edessä. He kokeilivat erilaisia asentoja, homeopaattisia lääkkeitä, rentoutusta ja kumppanin kanssa sängyllä makoilua, mutta avautuminen ei edennyt. Lopulta Karoliina päätyi palaamaan normaalille osastolle, jossa hän sai epiduraalin. Kun hän oli kymmenen senttiä auki, hänen piti alkaa ponnistamaan, mutta hän ei tuntenut ponnistamisen tarvetta eikä ponnistusta. Karoliinan toinen jalka oli kokonaan puutunut epiduraalin vaikutuksesta, joten hän joutui makaamaan sängyllä. Vauva syntyi lopulta kahden tunnin ponnistusvaiheen jälkeen imukupilla. Istukan irtoamisessa oli ongelmia, ja lopulta Karoliina joutui leikkaussaliin istukan käsin irrotukseen. Karoliina sai käsitellä synnytyskokemusta tuoreeltaan myös sairaalapsykologin kanssa.